2 is always better than 1

Moikka!

Rollossa on nyt viimesen viikon satanu lunta ihan hulluna, kuten kuvasta näkkyy. Eikä lumentulo näytä pysähtyvän vieläkään. Onneks kerrostalossa asuvan ei tarvi tehä lumitöitä. Oon nyt kaks viikkoo asunu Maukun luona. Oman kämppäni pistin pois kuun alussa. Hämeenkyröön muutto ja häät lähestyvät. Ei oo enään, ku viikko muuttoon ja siihen, kun asutaan eri kaupungeissa. Häitä ollaan järkkäilty ahkerasti. Mauku on siis mun kaaso.

Kauppaan lähössä. Mauku kattoo innossaan, kun auto on aivan lumen peitossa. Mukavia hommia.

Miuku

Tänään ollaan aamu tehty kumpikin koulujuttuja ja lähettiin iltapäivällä kauppaan. Kun oltiin vielä lapsia ja pukeuduttiin samanlaisiin vaatteisiin, kerättiin paljon katseita kauppareissuilla. Lapsuusiässä ei vielä hoksattu, että se on jotenkin erikoinen näky, kun on kaks samannäköstä tyttöä prikulleen samanlaisiin vaatteisiin puettuina. Meitä ihmetytti, miksi ihmiset tuijottavat. Vanhempamme ovat myöhemmin kertoneet, että olimme kyselleet: "Miksi kaikki aina meitä mollaa (=katsoo)?" Se ei tuntunu meistä vissiin kovin kivalta. Luultiin, että meissä on jotain vikaa, kun ihmiset oli niin kiinnostuneita. 

Vanhemmat kerto meille, että kaikilla ei oo samannäköistä siskoa tai veljeä ja siksi ihmiset on niin kummissaan. Muut saattaa ihmetellä, että joo ompas siinä samannäköset tytöt! Sitten he alkavat ettimään, että erottasko meidät jostain. Ja kyllä, jotkut löytävät eroja kaksosista helpommin kuin toiset. Esimerkiksi ala-asteella osa meidän luokkakavereista oppi erottamaan meidät heti ja jotkut ei ees kuuden vuoden jälkeenkään tienny kumpi on kumpi. Nykyään meitä ei enää tuijoteta niin paljoa, koska ei olla enää niin samannäköisiä. Eikä pukeuduta samoihin vaatteisiin, niinku lapsena. Mutta joskus, jos meillä on samalla tavalla laitettu hiukset tai vähän samantyyliset vaatteet, niin oudotkin ihmiset saattavat tulla kyselemään, että ollaanko me kaksosia. 

Tämä kysely ei tunnu enään niin häiritsevältä kuin lapsuudessa. Vanhemmat ihmiset saatto vuosia sitten meidät nähdessään tokasta "Nehän on niinkö kaksi marjaa". Ei tykätty siitä, että meitä sanottiin marjoiksi, koska meistä marjat ei ollu ihmisiä, vaan syötävää. Vuosiin ei siis olla kuitenkaa enää kuultu tätä marjakommenttia. Ollaan ehkä myös opittu kiinnittämään vähemmän huomiota ympäristöön, eikä niinkään huomata näitä kiinnostuneita katseita, kun ollaan yhdessä. Tämä ollaan siis hoksattu siten, että kaverit, jotka viettävät aikaa kansamme, ovat kertoneet, että se ja se saatto jäädä tuijottamaan kun käveltiin ohi. Sitä on ehkä oppinu sulkemaan ympärillä olevat ihmiset pois, koska lapsena muiden tuijottaminen tuntui meistä hyvin kiusalliselta.

Nami nam ^___^

Kaupasta tarttu mukkaan lauantain kunniaksi tortillavärmeet. Nää on näitä viimesiä yhteisiä aterioita kämppiksinä. Ei kuitenkaan vielä tunnu, että oltas eroamassa. Ja ehkä tuo "eroamassa"-sana ei ees oo oikee termi tässä tilanteessa. Ollaan eletty vähän niinkuin parisuhteessa. Aina ollaan oltu yhdessä, jonka vuoksi tämä ero ei tule olemaan helppo. Seuraavat postaukset kirjotetaankin erikseen, jonka jälkeen ehkä myös ne lukijat, jotka eivät tunne meitä niin hyvin, oppivat erottamaan meidät. Vaikka ollaankin kaksosia, niin ollaan silti luonteeltamme hyvin erilaisia. Jotkut meidän ystävät ovat joskus sitä hämmästelleetkin, että miten paljon eroja meistä löytyy. Myös ruokamieltymykset meillä on erilaiset. Miuku tykkää esimerkiksi tulisesta ja maustetusta ruoasta ja Mauku ei sitten taas yhtään. 

 

  

Loppuun vielä maininta meidän liikanimestä ala-asteella. Me ollaan molemmat aina tykätty piirtämisestä ja koirista. Lopputuloksena oli se, että oli kuviskerhossa (käytiin 8 vuotta kuviskerhossa) aihe mikä tahansa, niin koira löytyi kuvasta. Meidän yhteinen lempinimemme oli siis koirakaksoset. Ja sanottakoon vielä, että jos oli vapaavalintainen aihe esitelmän pitämisestä koulussa, niin se pidettiin aina joko rottweilereista, huskeista tai alaskanmalamuuteista. Meidän luokkatoverit varmasti sai kuulla kyllästymiseen asti näistä kolmesta koirarodusta. Ollaan siis hyvin haastettu itseämme näissä aihevalinnoissa. Terkut vaan meidän ala-asteen opettajille ja luokkatovereille. Ilo oli ihan meidän puolellamme ;). 

Erittäin mukavia viikonloppuja! 

<3:llä koirakaksoset